Ottaisin heidät kaikki vastaan :)

LIQUI MOLYn toimitusjohtajan Ernst Prostin mietteitä lehdistön- ja mielipiteenvapaudesta

Hyvät työtoverit,

Ottaisin heidät kaikki vastaan... tai he minut... Aina Playboysta Bildiin. WirtschaftsWochesta Junge Freiheit -lehteen. Südwest Pressestä Capitaliin, Focus-lehteen ja joihinkin televisioasemiin. Minusta on aina opettavaista ja samalla myös kivaa jutella toimittajien kanssa ajasta, maailmasta ja tietenkin myös LIQUI MOLYsta. Ja joka kerta olen kuin jousi, jonka kyselijä jännittää kaikenlaisilla kysymyksillä. Voimme joskus keskustella tarkemmin siitä, miksi minut joskus nyljetään lehdistössä. Etenkin, kuka sen tekee ja miltä puolelta...

Mutta kuitenkin, tällä hetkellä pärjään aika hyvin.

On uskomatonta, mitä taitavat toimittajat saavat minusta puristettua fiksuin kysymyksin ja hyvin valmisteluin. Numerot, tiedot, faktat, taloudelliset luvut, liikevaihto ja tuotto kiinnostavat tietenkin aina. Siinä on kyse kuitenkin vain näkyvistä, mitattavista ja laskettavista asioista – jäävuoren huipusta. Kiinnostavaksi homma muuttuu aina silloin, kun keskustelukumppanini alkaa pureutua syvemmin menneisyyteeni, sieluuni ja maailmankuvaani. Silloin aletaan puhua asiaa. Se on jäävuoren pinnanalainen osa. Se on erittäin hauskaa. Vielä parempaa on, kun älykkäät kysymykset pakottavat minut ajattelemaan asioita syvällisesti ja poistumaan ajatuskuplastani. Monta kertaa minun on sen vuoksi täytynyt – tai itse voinut – korjata kurssiamme ja keksiä uusia tapoja. Olen näistä yllykkeistä fiksuille haastattelijoille erittäin kiitollinen.

Lehdistön kanssa jutellessani minulle on tärkeää pysyä uskollisena itselleni – olemaan salaamatta sitä, kuka minä olen. Oma kantani on minulle tuhat kertaa tärkeämpi kuin jonkun muun minulle antama arvosana. Oma kanta vastaan soveliaisuus! Lehdistönvapaus on hyvä asia, samoin kuin mielipiteenvapaus. Ne ovat saman asian kaksi eri puolta. Oman kannan kertominen tarkoittaa sitä, että sanoo jotakin tietoisesti ja hyväksyy samalla sen, että sen vuoksi voi joutua ottamaan lokaa niskaansa niiltä, jotka ovat asiasta eri mieltä. Mielipiteenvapaus perustuu muiden perusoikeuksien tavoin kunnioitukselle muiden mielipiteitä, uskomuksia ja elämäntapaa kohtaan. Olisi kamalaa, jos sitä ei pelon vuoksi enää uskaltaisi sanoa oikein mitään. Se oli jo aikoinaan todellisuutta Saksassa, ja monissa maissa tilanne on yhä sellainen. Luen joskus juttuja muka jakautuneista yhteiskunnista. Anteeksi vain, mutta yhteiskunnat ovat aina jakautuneita, ne eivät ole ikinä mitään yhtenäistä "ihmismassaa".

Onneksi on monimuotoisuutta. Sen vastakohta on yksipuolisuus... On pysyttävä elämään sen kanssa, että muut ihmiset ovat erilaisia, ajattelevat eri tavalla ja tekevät asioita toisin. Se on mielestäni demokratiaa. Lehdistö on tärkeä osa demokraattista järjestelmäämme. Sen vuoksi minä rakastan työskentelyä toimittajien kanssa. Myös silloin, kun saan kunnon löylytyksen.

Hyvä toimittaja ei kuitenkaan ikinä pilkkaa, ilkeile, suolla vihapuhetta tai halveksi ihmisiä. Päinvastoin. Lehtiä julkaistaan rakkaudella, ei vihalla. Kieli nimittäin on ajattelun pohja, ja ajattelu on toimimisen ensimmäinen vaihe. Yksi suurimmista mutta valitettavasti jo menehtyneistä kirjoittamisen mestareista kertoi minulle kerran, mikä häntä johdattaa hänen pyrkiessään selvittää totuuden muita ihmisiä koskevissa reportaaseissaan: arvostus, kunnioitus, säädyllisyys ja suvaitsevaisuus. Täydellinen paketti elämästä selviämiseen yhdessä ilman muiden ihmisten tai itsensä satuttamista. Juuri siitä yhteiskunnassa on kyse. Ei mistään radikaalista voitontavoittelusta, vaan huomaavaisesta ymmärtämisestä.

Ystävällisin terveisin

Toimitusjohtajanne 

Ernst Prost