FAQ

Jos et löydä kysymykseesi vastausta täältä, tekninen neuvontapalvelumme auttaa mielellään. Puhelin: +49 731 1420-871

ACEA

ACEA:sta (European Automobile Manufacturers‘ Association) tuli 1.1.1996 CCMC:n virallinen seuraaja. Se määrittelee moottoriöljyjen laadun eurooppalaisten moottorivalmistajien vaatimusten mukaisesti.

 

ALKAALIRESERVIT

Öljyn alkaalireservit neutraloivat happamia reaktiotuotteita, joita syntyy polttoaineen palaessa.

 

API

American Petroleum Institute (API) määrittelee voiteluaineiden kansainväliset laatuvaatimukset ja testikriteerit. Eurooppa ja eurooppalaiset valmistajat poikkeavat näistä suurelta osalta.

 

ATF

Niin sanotuissa ATF-öljyissä (Automatic Transmission Fluids) on määritelty kitkakerroin ja korkea viskositeetti-indeksi. Tällaisia öljyjä käytetään pääasiassa automaattivaihteistoissa ja servo-ohjauksessa.

 

DETERGENTIT

Detergentit ovat pesuaktiivisia aineita, jotka suojaavat moottoria saostumilta. Lisäksi detergentit muodostavat ns. alkaalireservejä.

 

DISPERSANTIT

Moottoriöljyn sisältämät dispersantit kietoutuvat öljyssä olevan kiinteän ja nestemäisen lian ympärille ja kuljettavat ne öljynsuodattimeen.

 

EMÄSLUKU

Emäsluku ilmoittaa moottoriöljyissä olevien alkaalireservien määrän. Käytetyissä öljyissä emäsluku viittaa jäljelle jääneisiin, käyttämättömiin lisäaineisiin.

 

EP-LISÄAINEET

Korkeapainelisäaineet (EP) muodostavat suuren paineen ja korkean lämpötilan vaikutuksesta eräänlaisen suojakerroksen metallipinnoille.

 

FRICTION MODIFIER

Friction Modifier -kitkanmuuntimet (FM) muodostavat metallipinnoille heikkoja sidoksia ja pienentävät tai lisäävät siten voiteluaineen kitkaominaisuuksia.

 

GL

GL tulee sanoista ”Gear Lubricant”. Se merkitsee vaihteistoöljyn API-luokituksen mukaisia paineenkesto-ominaisuuksia.

 

HTHS-VISKOSITEETTI

High-Temperature-High-Shear (HTHS) tarkoittaa nesteen dynaamista viskositeettiä mitattuna 150 °C:n lämpötilassa ja suurten leikkausvoimien vaikutuksen alaisena.

 

JASO

Japanese Automotive Standards Organisation (JASO) jaottelee voiteluöljyt eri luokkiin. Jaottelua käytetään pääasiassa moottoripyöräteollisuudessa ja Aasian markkina-alueella.

 

JÄHMEPISTE

Jähmepiste on alhaisin lämpötila, jossa öljy vielä juuri ja juuri valuu, kun sitä jäähdytetään määritellyissä olosuhteissa.

 

JÄHMEPISTEEN ALENTAJA

Jähmepisteen alentaja (PPD-lisäaine) muuttaa perusöljyssä olevien vahakiteiden koostumusta ja hidastaa niiden kasvamista. Se minimoi öljyn jähmettymispisteen ja parantaa sen matalan lämpötilan ominaisuuksia.

 

KATALYYTTINEN VETYKRAKKAUS

Katalyyttisessä vetykrakkauksessa molekyyliketjut katkaistaan katalyytin (esim. synteettisten alumiinisilikaattien) avulla 500 °C:n lämpötilassa.

 

KRAKKAUS

Krakkauksessa pitkät hiilivetymolekyylit katkaistaan. Tällaiset katkaistut molekyyliketjut ovat synteettisten öljyjen lähtötuote.

 

LISÄAINEPAKETTI

Lisäainepaketti on seos, joka koostuu erilaisista kemiallisista, moottoriöljyn ominaisuuksiin eri tavoin vaikuttavista aineista.

 

MINERAALIPERUSÖLJY

Mineraaliperusöljyt ovat maaöljytislauksen suoria tuotteita. Tällä perusöljytyypillä ei enää ole käyttöä nykyaikaisissa moottoreissa.

 

NAFTA

Naftaksi kutsutaan suoratislausbensiiniä, joka on maaöljytislauksen tuote.

 

PARAFIINI

Parafiiniksi kutsutaan vahakiteitä, jotka ovat mineraaliperusöljyn valmistuksen sivutuote.

 

PARAFIININ POISTO

Parafiinin poistossa tisleestä poistetaan vahakiteitä jähmepisteen (alhaisin lämpötila, jossa öljy vielä juuri ja juuri valuu, kun sitä jäähdytetään määritellyissä olosuhteissa) parantamiseksi.

 

PERUSÖLJY

Perusöljy on voiteluaineiden valmistuksen lähtötuote. Perusöljyjä (mineraalisia, vetykrakattuja tai täyssynteettisiä) valmistetaan erilaisin jalostusmenetelmin.

 

PUMPPAUKSEN RAJAVISKOSITEETTI

Pumppauksen rajaviskositeetti kuvaa testiä, jonka avulla voiteluaineet jaetaan SAE-luokkiin. Tietyn SAE-luokan viskositeetti ei määritellyssä lämpötilassa saa ylittyä, jotta voiteluaineen omatoiminen valuminen on taattua.

 

RAAKAÖLJY

Raakaöljy on pääasiassa hiilivedyistä koostuva seos, joka on syntynyt orgaanisten aineiden hajoamisprosessien tuloksena.

 

RAFFINOINTI

Raffinoinniksi kutsutaan tyhjiötisleissä vältettävien ainesosien poistamista tai niiden muuntamista.

 

SAE INTERNATIONAL

SAE International (aiemmin: Society of Automotive Engineers) määrittää ajoneuvoteollisuudessa sovellettavat moottori- ja vaihteistoöljyjen viskositeettiluokat, joita kaikki valmistajat ympäri maailman noudattavat.

 

TAAKSEPÄIN YHTEENSOPIVA

Taaksepäin yhteensopivaksi kutsutaan määritystä tai hyväksyntää, joka täyttää edeltäneen (ja sittemmin vanhentuneen) määrityksen tai hyväksynnän vaatimukset ja ylittää ne.

 

TISLAUS

Tislauksessa raakaöljyä kuumennetaan ilmakehän paineessa ja hajotetaan se luonnollisiin ainesosiinsa.

 

TYHJIÖTISLAUS

Tyhjiötislauksessa tyhjiössä erotellaan tislauksen jäämät jalosteesta. Tyhjiön ansiosta kiehumispistettä voidaan alentaa n. 150 °C:lla ja estää siten molekyylien krakkaus.

 

TÄ YSSYNTEETTINEN PERUSÖLJY

Täyssynteettisiksi perusöljyiksi kutsutaan poly-alfa-olefiiniin perustuvia öljyjä. Ne valmistetaan synteettisesti ja ne ovat erittäin lämpötilastabiileja ja niiden vanhenemisvakioisuus on korkea.

 

VETYKRAKATTU PERUSÖLJY

Vetykrakattujen perusöljyjen valmistus perustuu parafiiniin. Nämä öljyt ovat tällä hetkellä alan viimeisimmän kehityksen mukaisia ja niitä käytetään mm. huippumoderneissa bensiini- ja dieselmoottoreissa.

 

VETYKRAKKAUS

Vetykrakkauksessa pitkät molekyyliketjut katkaistaan vedyn avulla. Vety kerrostuu ketjun avoimiin päihin ja ”korjaa” murtumiskohdan.

 

VETYVIIMEISTELY

Vetyviimeistelyksi kutsutaan mineraaliperusöljyn valmistuksessa vaihetta, jossa siihen lisätään vetyä ihanteellisen vanhenemisvakioisuuden saavuttamiseksi.

 

VISKOSITEETTI

Viskositeetti tarkoittaa nesteen vastusta (sisäistä kitkaa). Mitä suurempi vastus on, sitä sitkeämpää öljy on. Moottori- ja vaihteistoöljyjen viskositeetti ilmoitetaan SAE-luokituksena.

 

VISKOSITEETTI-INDEKSI

Viskositeetti-indeksi (VI) kuvaa öljyn viskositeetti-/lämpötilakäyttäytymistä. Mitä suurempi viskositeetti-indeksi on, sitä vähemmän viskositeetti muuttuu koko lämpötila-alueella.

 

VISKOSITEETTI-INDEKSIN PARANTAJAT

Viskositeetti-indeksin parantajilla tarkoitetaan polymeereja, jotka on muokattu siten, että ne vaikuttavat öljyn lämpötilasta riippuvaan viskositeetin muutokseen.

Maaöljy on syntynyt miljoonia vuosia sitten merenpohjaan vajonneesta, kuolleesta planktonista. Planktonin päälle kerrostui ajan kuluessa hiekkaa ja kiveä. Muodostuneen tiiviin kerroksen ja hapettoman olotilan, paineen sekä kuumuuden yhteisvaikutuksesta nämä ”eliöt” muuttuivat maaöljyksi. Maaöljyn perushiukkasia ovat eripituisina ketjuina (C5–C100) esiintyvät hiilivety-yhdisteet.

Perusöljyt ovat kaikentyyppisten voiteluaineiden valmistuksen lähtötuotteita. Erilaisia perusöljyjä (mineraalisia, vetykrakattuja ja täyssynteettisiä) valmistetaan erilaisin jalostusmenetelmin (katso piirros).

Mineraaliperusöljy on yksinkertaisin ja vanhin perusöljymuoto. Sen valmistuksen lähtötuotteena käytetään aiemmin mainittua raakaöljyä. Raakaöljyä kuumennetaan masuunissa, jossa se hajotetaan eri ainesosiinsa (tislataan). Tämän jälkeen tisleestä poistetaan vältettäviä ja haitallisia ainesosia raffinointi- tai parafiinin poistoprosessissa. Viimeisessä vetyviimeistelyvaiheessa jalosteeseen syötetään tarkoituksellisesti vetyä, joka sulkee avoimet molekyyliketjut ja parantaa siten selvästi öljyn vanhenemisvakioisuutta.

Täyssynteettiselle perusöljylle on olennaista erittäin hyvä terminen stabiliteetti ja vanhenemiskestävyys. Öljy on suorituskykyistä, mutta sen valmistus on myös kallista. Lähtötuotteena käytetään ns. naftaa (lisäaineetonta bensiiniä). Ensimmäisessä vaiheessa nafta krakataan, mikä tarkoittaa, että molekyyliketjut (C5–C12) pilkotaan ja katkaistaan C2-pituuteen. Aiemmin nestemäinen aine on nyt kaasumaista. Seuraavassa synteesiprosessissa lyhyet molekyyliketjut (C2) yhdistetään pitkiksi molekyyliketjuiksi (C20–C35) ja suljetaan lisäämällä niihin vetyä (vedyttämällä).

Vetykrakatussa perusöljyssä yhdistyvät mineraalisten ja täyssynteettisten perusöljyjen myönteiset ominaisuudet. Tämän perusöljytyypin terminen stabiliteetti ja vanhenemiskestävyys ovat erinomaisia. Lisäksi sen materiaalinkestävyys on rajoittamaton. Vetykrakattujen perusöljyjen pohjana on mineraaliöljyjen valmistuksessa uutettu parafiini. Parafiini koostuu pitkäketjuisista molekyyliyhdisteistä (> C35). Ne pilkotaan katalyytin avulla 70–200 baarin paineessa ja jopa 500 °C:n lämpötilassa ja katkaistaan käyttökelpoiseen C20–C35-mittaan (katalyyttinen vetykrakkaus). Tämän jälkeen neste tislataan tyhjiössä molekyyliketjujen krakkauksen estämiseksi. Lopuksi poistetaan mahdolliset parafiinijäämät.

Nykyisin pelkkä perusöljy ei enää yksin riitä täyttämään nykyisiltä voiteluaineilta edellytettäviä, monenlaisia tehtäviä nykyaikaisissa moottoreissa. Luotettavan voitelutuloksen ja kitkattoman toiminnan takaamiseksi perusöljyihin lisätään ns. lisäaineita. Näiden lisäaineiden avulla voidaan parantaa tiettyjä öljyn ominaisuuksia tai saavuttaa aivan uusia ominaisuuksia. Tähän tarkoitukseen käytettävien lisäaineiden luettelo on vaihteleva ja pitkä. Yksittäiset aineet kootaan edellytettävien vaatimusten mukaiseksi lisäainepaketiksi. Paketti sekoitetaan 70–75 °C:n lämpötilaan kuumennettuun perusöljyyn, jota sekoitetaan, kunnes lisäainepaketti on liuennut öljyyn täydellisesti. Nykyaikaisten moottoriöljyjen lisäainepitoisuus voi olla yli 30 %, kun taas yksinkertaisten öljyjen kohdalla se voi olla alle 1 %

 

Lisäaineet jaotellaan tavallisesti kahteen eri tyyppiin:

  • Lisäaineet, jotka vaikuttavat perusöljyyn, esim. jähmepisteen parantajat, vaahdonestolisäaineet tai viskositeetti-indeksin parantajat.
  • Lisäaineet, jotka vaikuttavan materiaalin pintaan (laakeriin, sylinteriin jne.), esim. tarttumista parantavat aineet tai Friction Modifier (kitkakerrointa parantavat) -aineet.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu öljyn ominaisuudet, joihin lisäaineiden avulla voidaan vaikuttaa.

Detergentit ovat öljyssä olevia pesuaktiivisia aineita (tensidejä), jotka ehkäisevät saostumien muodostumista tai puhdistavat moottorin niistä. Jos nämä tehoaineet ovat esim. pitkittyneiden öljynvaihtovälien vuoksi kuluneet loppuun, saostumia kertyy enemmän (katso kuva). Se lisää moottorin kulumista selvästi ja vaarana on moottorivaurion aiheutuminen.

Korkeapainelisäaineet (EP-lisäaineet) lisätään öljyyn esim. rikki- tai fosforiyhdisteinä estämään suuren paineen tai hankausta aiheuttavan osan kuormituksen aiheuttamaa hitsautumista. Tällaisissa tilanteissa EP-lisäaineet ovat voiteluaineissa välttämättömiä. Suuren paineen tai suuren kuormituksen vaikutuksesta voiteluaineen lämpötila kohoaa. Tällöin EP-lisäaineesta vapautuu rikkiä (rikin kantoainetta) tai fosforihappojohdosta (fosforipitoisia yhdisteitä). Vapautunut aine reagoi tällaisissa olosuhteissa välittömästi metallipinnan kanssa ja muuttuu metallisulfideiksi tai -fosfaateiksi. Nämä yhdisteet muodostavat metallipinnalla kerrostumia, jotka leikkautuvat suuren paineen vaikutuksesta levymäisesti. Ne estävät hitsautumista ja metallipintojen kiinnileikkautumista.

PPD-lisäainetta käytetään voiteluaineen jähmettymispisteen alentamiseen ja siten alhaisen lämpötilan ominaisuuksien parantamiseen. Lisäaine muuttaa perusöljyssä olevien vahakiteiden rakennetta ja hidastaa huomattavasti kiteiden kasvua alhaisissa lämpötiloissa.

Viskositeetti-indeksin parantajat ovat suurmolekyylisiä polymeereja (makromolekyylien liitoksia), jotka on muokattu siten, että ne vaikuttavat öljyn lämpötilasta riippuvaan viskositeetin muutokseen. Polymeeri kutistuu alhaisissa lämpötiloissa. Siten vastus, jonka polymeeri kohdistaa tunkeutuvaan kappaleeseen, pienenee ja perusöljyn viskositeetin muutos tasoittuu.

 

Graafisesti kuvattuna tämä vaikutus näyttää seuraavanlaiselta:

Pienten ilmakuplien sulkeumat moottoriöljyssä ovat kiertovoitelun tahattomia sivutuotteita. Vaahdonestolisäaineet vähentävät selvästi öljyn sekoittamisessa muodostuvan vaahdon määrää (ilmasulkeumia).

Oikean moottoriöljyn valinnassa tarvitaan kahdenlaisia tietoja. Ensinnäkin on tiedettävä viskositeettiin ja toiseksi laatuun liittyvät vaatimukset. Viimeisten vuosikymmenten aikana useat järjestöt ovat saaneet alkunsa tämän jaottelun puolestapuhujina:

  • SAE (Society of Automotive Engineers)
  • API (American Petrol Institute)
  • ACEA (Association des Constructeurs Européens d’Automobiles)
  • ILSAC (International Lubricant Standardization and Approval Committee)
  • JASO (Japanese Automotive Standards Organization)

Tunnetut eurooppalaiset ajoneuvo- ja moottorivalmistajat (Mercedes-Benz, BMW, VW jne.) noudattavat SAE:n viskositeetti- ja ACEA:n laatuluokitusta. Euroopan ulkopuolella valmistetuissa tuontiautoissa (Toyota, Mitsubishi, Chrysler jne.) käytettävät moottoriöljyt noudattavat tavallisesti API:n tai ILSAC:n ja SAE:n sekä dieselhiukkassuodattimella varustettujen dieselajoneuvojen öljyt enenevissä määrin ACEA:n luokitusta.

Viskositeetti kertoo yksinomaan öljyn sitkeydestä (sisäisestä kitkasta), eikä siten määrittele sen laatuominaisuuksia. Se tarkoittaa, että SAE-viskositeettivaatimukset täyttävän öljyn juoksevuus eri lämpötiloissa vastaa määriteltyjä arvoja. Viskositeetti jaotellaan kylmäkäynnistysalueeseen alkukirjaimen W mukaan (esim. 5W). Mitä pienempi luku W-kirjaimen edessä on, sitä juoksevampaa öljy on alhaisissa lämpötiloissa. Käyttölämpötila-alueella luku merkitään ilman alkukirjainta (esim. 30). Mitä suurempi luku on, sitä sakeampaa öljy on 100 °C:n lämpötilassa.

 

Siihen, miten alhaisessa lämpötilassa moottori-/vaihteistoöljyä voi käyttää, vaikuttavat mahdollinen pumppauksen lämpötilaraja ja alhaisen lämpötilan viskositeetti.

American Petrol Institute erottelee tavallisesti kaksi eri moottoriöljytyyppiä: ottomoottoreille tarkoitetut moottoriöljyt (S) ja dieselmoottorien moottoriöljyt (C). Ensimmäistä kirjainta (S tai C) seuraava kirjain (esim. G tai H) määrittelee voiteluaineen laadun. Mitä pidemmällä aakkosissa ko. kirjain on, sitä korkealaatuisempaa moottoriöljy on. Korkeampien laatujen, esim. API SM- tai SN-laadun öljyä voi API:n mukaan huoletta käyttää sitä edeltävissä luokissa, esim. API SL -luokassa. Dieselmoottoreille tarkoitetuissa moottoriöljyissä voi lisäksi olla merkintä ”-4”. Tämä lisäys tarkoittaa soveltuvuutta suuritilavuuksisiin 4-tahtidieselmoottoreihin, esim. kuorma- tai linja-autojen (heavy duty) moottoreihin. API CF-2 tarkoittaa 2-tahtidieselmoottoriöljyn laatua.

European Automobile Manufacturers‘ Association muodostaa eurooppalaisten ajoneuvo- ja moottorivalmistajien öljystandardin. API:n tavoin myös se jaottelee öljyt bensiinimoottoreihin (A) ja kevyisiin dieselmoottoreihin (B, C) tarkoitettuihin öljyihin. API-luokituksesta poiketen ACEA:n jokaisella kategorialla on kuitenkin Oma tarkoituksensa eivätkä ne ole taaksepäin yhteensopivia.

 

5.3.1 Henkilöautojen bensiini- ja dieselmoottorit

 

A1/B1 Suurtehomoottoriöljy bensiini- ja dieselmoottoreihin, ns. Fuel Economy -moottoriöljy, jolla on erityisen alhainen High-Temperature-High-Shear-viskositeetti (2,9–3,5 mPa*s). Varattu viskositeettiluokalle xW-20. Mitätön 12/2016 lähtien.
A3/B4  Suurtehomoottoriöljy bensiini- ja dieselmoottoreihin, ylittää ja korvaa perinteiset moottoriöljyt, kuten ACEA A2/B2- tai A3/B3-öljyt, voidaan soveltaa tavallista pidempiä öljynvaihtovälejä.
A5/B5 Suurtehomoottoriöljy bensiini- ja dieselmoottoreihin, ns. Fuel Economy -moottoriöljy, jolla on erityisen alhainen High-Temperature-High-Shear-viskositeetti (2,9–3,5 mPa*s). Varattu viskositeettiluokille xW-30 ja xW-40..

 

5.3.2 Henkilöautojen dieselmoottorit, joissa on dieselhiukkassuodatin

 

C1  Low-SAPS-öljyjen kategoria, joilla on alennettu HTHS-viskositeetti 2,9 mPa*s, alhainen viskositeetti, suorituskyky vastaa A5/B5-öljyjä, kuitenkin selvästi rajallisempi sulfaattituhka-, fosfori- ja rikkipitoisuus.
C2 Mid-SAPS-öljyjen kategoria, joilla on alennettu HTHS-viskositeetti 2,9 mPa*s, alhainen viskositeetti, suorituskyky vastaa A5/B5-öljyjä, mutta suurempi sulfaattituhka-, fosfori- ja rikkipitoisuus C1-öljyihin verrattuna.
C3 Mid-SAPS-öljyjen kategoria, joilla on korkea HTHS-viskositeetti 3,5 mPa*s,alhainen viskositeetti, suorituskyky vastaa A3/B4-öljyjä, mutta suurempi sulfaattituhka-, fosfori- ja rikkipitoisuus C1-öljyihin verrattuna.
C4 Low-SAPS-öljyjen kategoria, joilla on korkea HTHS-viskositeetti 3,5 mPa*s,alhainen viskositeetti, suorituskyky vastaa A3/B4-öljyjä, sama sulfaattituhka- ja rikkipitoisuus ja suurempi fosforipitoisuus C1-öljyihin verrattuna.
C5Mid-SAPS-öljyjen luokka, joilla on alennettu HTHS 2,6–2,9 mPas*s, alhainen viskositeetti, entistä parempaan, optimaaliseen polttoaineen säästöön, modernein pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmin varustettuihin ajoneuvoihin, vain moottoreihin, jotka täyttävät vastaavat tekniset edellytykset.

 

5.3.3 Hyötyajoneuvojen dieselmoottorit

 

E1/E2  Kategoriat eivät ole ajanmukaisia.
E3  Kategoria sisältyy ACEA E7 -luokkaan.
E4Perustuu MB 228.5 -luokitukseen, pidemmät öljynvaihtovälit mahdollisia, soveltuu Euro 3 -moottoreihin.
E5 Kategoria sisältyy ACEA E7 -luokkaan
E6 Dieselhiukkassuodattimella (DPF) varustettujen ja ilman sitä toimivien AGR-moottorien ja SCR-NOX-moottorien kategoria. Suositellaan dieselhiukkassuodattimella varustettuihin moottoreihin käytettäessä rikitöntä polttoainetta. Sulfaattituhkapitoisuus enint. 1 %.
E7 Useimpien ilman dieselhiukkassuodatinta (DPF) toimivien AGR-moottorien ja SCR-NOX-moottorien kategoria. Sulfaattituhkapitoisuus enint. 2 %.
E9 Useimpien dieselhiukkassuodattimella (DPF) varustettujen ja ilman sitä toimivien AGR-moottorien ja SCR-NOX-moottorien kategoria. Suositellaan dieselhiukkassuodattimella varustettuihin moottoreihin käytettäessä rikitöntä polttoainetta. Sulfaattituhkapitoisuus enint. 1 %.

International Lubricants Standardization and Approval Committee tukeutuu omassa moottoriöljyjen luokituksessaan hyvin voimakkaasti API:n jaotteluun. Sillä on viisi jaotteluluokkaa bensiinimoottoreita varten, mutta dieselmoottoreita ILSAC ei huomioi lainkaan.

ILSAC

 

GF-1  Käyttöönottovuosi 1996, verrattavissa API SH -luokkaan, ei ajanmukainen
GF-2Käyttöönottovuosi 1997, verrattavissa API SJ -luokkaan
GF-3 Käyttöönottovuosi 2001, verrattavissa API SL -luokkaan
GF-4 Käyttöönottovuosi 2004, verrattavissa API SM -luokkaan
GF-5 Käyttöönottovuosi 2010, verrattavissa API SN -luokkaan

Japanese Automobile Standards Organization määrittelee kaksipyöräisissä ajoneuvoissa käytettävien öljyjen kriteerit. Niissä kohdistetaan korkeammat vaatimukset kitkaominaisuuksille (märkäkytkin), leikkautumisstabiliteetille ja syttyvyysominaisuuksille. JASO- ja API-luokituksia sovelletaan kaksipyöräisten ajoneuvojen kohdalla aina rinnan.

 

JASO

 

MA 4-tahtimoottorit, korkea kitkakerroin märkäkytkimellä varustettuihin moottoripyöriin
MA24-tahtimoottorit, korkea kitkakerroin märkäkytkimellä ja vaihteisto-ominaisuuksilla varustettuihin moottoripyöriin
MB  4-tahtimoottorit, alhaisempi kitkakerroin moottoripyöriin, joissa ei ole märkäkytkintä
FB 2-tahtimoottorit, vähäinen puhdistus, epätäydellinen palaminen
FC2-tahtimoottorit, tehokas puhdistus, lähes täydellinen palaminen
FD2-tahtimoottorit, tehokkain puhdistus, täydellinen palaminen

Eurooppalaisilta autonvalmistajilta juontavan tavan mukaisesti autonvalmistajien asettamat määritykset perustuvat ACEA:n moottoritesteihin. Jotta tietty öljy voi saada valmistajan hyväksynnän, ACEA:n testimenettelyn lisäksi sen on läpäistävä muitakin moottoritestejä ja täytettävä muita vaatimuksia. Seuraavien sivujen katsauksesta käy ilmi, mitkä valmistajan määritykset perustuvat mihinkin ACEA-luokitukseen.

 

BMW-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

Longlife-98  Perustuu ACEA A3/B3 -luokituksiin, soveltuu vuosimallista 1998 alkaen, Mitätön – korvataan Longlife-01-öljyllä
Longlife-01Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, soveltuu vuosimallista 2001 alkaen, bensiini- ja dieselmoottoreihin, joissa ei ole dieselhiukkassuodatinta
Longlife-04  Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, soveltuu vuosimallista 2004 alkaen
Longlife-12 FE Perustuu ACEA C2 -luokitukseen, soveltuu vuosimallista 2013 alkaen, alennettu HTHS-viskositeetti, ei taaksepäin yhteensopiva, vain valikoituihin moottoreihin
Longlife-14 FE+ Perustuu ACEA A1/B1 -luokituksiin, soveltuu vuosimallista 2014 alkaen, alennettu HTHS-viskositeetti, ei taaksepäin yhteensopiva, vain valikoituihin moottoreihin

 

Fiat-, Alfa Romeo- ja Lancia-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

9.55535-CR1  Perustuu ILSAC GF-5- tai API SN -luokituksiin, viskositeettiluokka 5W-20
9.55535-DS1Perustuu ACEA C2 -luokitukseen, viskositeettiluokka 0W-30
9.55535-G1  Perustuu ACEA A1- tai A5-luokituksiin, viskositeettiluokka 5W-30, kehitetty erityisesti CNG-moottoreihin
9.55535-G2Perustuu ACEA A3 -luokitukseen, viskositeettiluokat 10W-40 ja 15W-40, soveltuu vanhempiin ottomoottoreihin
9.55535-GH2 Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-40, kehitetty erityisesti ”1750-turbomoottoriin”
9.55535-GS1Perustuu ACEA C2 -luokitukseen, viskositeettiluokka 0W-30, kehitetty erityisesti 0.9 TwinAir (turbo) -moottoriin
9.55535-H2Perustuu ACEA A3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-40, soveltuu pidennettyihin öljynvaihtoväleihin
9.55535-M2Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, viskositeettiluokat 0W/5W-40, soveltuu pidennettyihin öljynvaihtoväleihin
9.55535-N2Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, viskositeettiluokka 5W-40, soveltuu otto- ja turbodieselmoottoreihin
9.55535-S1 Perustuu ACEA C2 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-30, soveltuu ottoja turbodieselmoottoreihin, joihin sovelletaan pidennettyjä huoltovälejä
9.55535-S2 Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-40, soveltuu ottoja dieselmoottoreihin, joihin sovelletaan pidennettyjä huoltovälejä
9.55535-S3 Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-30, kehitetty erityisesti Chrysleria, Jeepiä ja Lanciaa varten
9.55535-T2Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-40, kehitetty erityisesti kaasumoottoreihin
9.55535-Z2 Perustuu A3/B4-luokituksiin, viskositeettiluokka 5W-40, kehitetty erityisesti kaksoisturbodieselmoottoreihin

 

Ford-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

WSS-M2C-913-A Perustuu ACEA A1/B1 -luokituksiin
WSS-M2C-913-BPerustuu ACEA A1/B1 -luokituksiin, taaksepäin yhteensopiva WSS-M2C-913-A:n kanssa
WSS-M2C-913-C  Perustuu ACEA A5/B5 -luokituksiin, taaksepäin yhteensopiva WSS-M2C-913-B:n kanssa
WSS-M2C-913-D Perustuu ACEA A5/B5 -luokituksiin, korvaa WSS-M2C-913-A-, B- ja C-luokitukset
WSS-M2C-925-BPerustuu API SM -luokitukseen, taaksepäin yhteensopiva WSS M2C-925-B:n kanssa, korvataan WSS-M2C-948-B-luokituksella
WSS-M2C-917-A Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, VW 505 01 -luokituksen vastine
WSS-M2C-934-B Perustuu ACEA C1 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W 30
WSS-M2C-948-B Perustuu API SN -luokitukseen, kehitetty erityisesti Ford EcoBoost -moottoreihin

 

Mercedes-Benz-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

MB-hyväksyntä 229.1 Kaikkiin henkilöautoihin 3/2002 asti, korvataan MB 229.3 -luokituksella
MB-hyväksyntä 229.3 Enintään 30 000 km:n vaihtoväleihin, korvataan MB 229.5 -luokituksella
MB-hyväksyntä 229.5 Tiukemmat vaatimukset kuin 229.3-luokituksessa, jopa 40 000 km:n vaihtovälit mahdollisia
MB-hyväksyntä 229.31Vaatimukset kuten 229.3-luokituksessa, mutta vähätuhkainen, korvataan MB 229.51 -luokituksella
MB-hyväksyntä 229.51 Vaatimukset kuten 229.5-luokituksessa, mutta vähätuhkainen, korvataan MB 229.52 -luokituksella
MB-hyväksyntä 229.52Korkeammat hapettumisvakauden ja polttoaineen säästövaatimukset
MB-hyväksyntä 226.5Perustuu Renault RN0700 -luokitukseen
MB-hyväksyntä 226.51 Perustuu Renault RN0720 -luokitukseen
MB-hyväksyntä 229.6
MB-hyväksyntä 229.71
Perustuu ACEA A5/B5 -luokituksiin, ei taaksepäin yhteensopiva, vain valikoituihin moottoreihin
Perustuu ACEA C5 -luokitukseen, ei taaksepäin yhteensopiva, vain valikoituihin moottoreihin

 

Opel-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

GM LL-A-025  Perustuu ACEA A3/B3 -luokituksiin, kelpoisuus bensiinimoottoreihin, korvattavissa GM Dexos2 -luokituksella
GM LL-B-025Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, kelpoisuus dieselmoottoreihin, korvattavissa GM Dexos2 -luokituksella
GM Dexos 2  Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, soveltuu kaikkiin moottoreihin vuosimallista 2010 alkaen

 

Peugeot-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

PSA B71 2290  Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-30
PSA B71 2295Perustuu ACEA A2/B2 -luokituksiin, vuosimallia 1998 edeltäviin moottoreihin, viskositeettiä ei määritetty
PSA B71 2296  Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, viskositeettiluokat 0W-30, 0W-40, 5W-30 ja 5W-40
PSA B71 2300Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, viskositeettiluokat xW-40, xW-50
PSA B71 2312Perustuu ACEA C2 -luokitukseen, viskositeettiluokka 0W 30

 

Porsche-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

A 40 Perustuu ACEA A3 -luokitukseen, viskositeettiluokat 0W-40 ja 5W-40, bensiinimoottoreihin vuosimallista 1994 alkaen 
C 20Perustuu ACEA C5 -luokitukseen, vastaa VW 508 00/509 00 -luokitusta, ei taaksepäin yhteensopiva, vain valikoituihin moottoreihin
C 30Perustuu ACEA C3 -luokitukseen, vastaa VW 504 00/507 00 -luokitusta

 

Renault-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

RN 0700  Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, hyväksytty kaikkiin Renault-bensiinimoottoreihin
RN 0710 Perustuu ACEA A3/B4 -luokituksiin, hyväksytty kaikkiin Renault-dieselmoottoreihin, joissa ei ole nokihiukkassuodatinta
RN 0720 Perustuu ACEA C4 -luokitukseen, hyväksytty kaikkiin nokihiukkassuodattimella varustettuihin Renault-dieselmoottoreihin vuosimallista 2010 alkaen

 

VW-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

VW 500 00Moniasteöljy, viskositeettiluokat SAE 5W-X/10W-X, korvataan VW 501 01 -luokituksella
VW 501 01Moniasteöljy, viskositeettiluokat SAE 5W-X/10W-X, korvataan VW 502 00 -luokituksella
VW 502 00Moniasteöljy tiukkoihin vaatimuksiin
VW 503 00Longlife-määritys bensiinimoottoreihin, perustuu ACEA A1 -luokitukseen, viskositeettiluokat 0W-30/5W-30
VW 503 01Longlife-määritys ahdettuihin bensiinimoottoreihin, viskositeettiluokka 5W-30
VW 505 00Moniasteöljy vapaasti hengittäviin ja turbodieselmoottoreihin
VW 505 01Moniasteöljy pumppusuuttimilla varustettuihin moottoreihin, perustuu ACEA B4 -luokitukseen, viskositeettiluokka 5W-40
VW 506 00Longlife-määritys ahdettuihin dieselmoottoreihin, viskositeettiluokka 0W-30
VW 506 01Longlife-määritys pumppusuuttimilla varustettuihin moottoreihin
VW 504 00Määritys Longlife-huollolla varustettuihin ja ilman oleviin bensiinimoottoreihin, korvaa kaikki edellä luetellut bensiinimääritykset
VW 507 00Määritys Longlife-huollolla varustettuihin ja ilman oleviin dieselmoottoreihin, korvaa kaikki edellä luetellut dieselmääritykset (poikkeuksena ennen kalenteriviikkoa 22/2006 valmistetut R5- ja V10 TDI -moottorit)
VW 508 00Longlife IV -määritys Longlife-huollolla varustettuihin ja ilman oleviin bensiinimoottoreihin, ei taaksepäin yhteensopiva, viskositeettiluokka SAE 0W-20
VW 509 00Longlife IV -määritys Longlife-huollolla varustettuihin ja ilman oleviin dieselmoottoreihin, ei taaksepäin yhteensopiva, viskositeettiluokka 0W-20

Eurooppalaisilta autonvalmistajilta juontavan tavan mukaisesti autonvalmistajien asettamat määritykset perustuvat ACEA:n tai API:n moottoritesteihin. Jotta tietty öljy voi saada valmistajan hyväksynnän, ACEA:n/API:n testimenettelyn lisäksi sen on läpäistävä muitakin moottoritestejä ja täytettävä muita vaatimuksia. Seuraavasta kaaviosta käy ilmi, mitkä valmistajan määritykset perustuvat mihinkin ACEA-/API-luokitukseen.

 

MAN-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

M3275 SHPD-moottoriöljy, jopa 60 000 km:n öljynvaihtoväli mahdollinen
M3277UHPD-moottoriöljy, jopa 80 000 km:n öljynvaihtoväli mahdollinen
M3377Korkeammat vaatimukset puhtauden/saostumien suhteen kuin M3277:ssä, öljynvaihtoväli ilmoituksen mukaan
M3477Kuten M3277, mutta vähätuhkainen, dieselhiukkassuodattimella varustettuihin Euro 5 -moottoreihin
M3677  Dieselhiukkassuodattimella varustetut Euro 6 -moottorit, jopa 120 000 km:n öljynvaihtovälit mahdollisia

 

Mercedes-Benz-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

MB-hyväksyntä 228.1Perustuu ACEA E2 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin
MB-hyväksyntä 228.3Perustuu ACEA E7 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin
MB-hyväksyntä 228.5Perustuu ACEA E4 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin, pidennetty öljynvaihtoväli
MB-hyväksyntä 228.31Perustuu ACEA E9 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin, soveltuu dieselhiukkassuodattimelle
MB-hyväksyntä 228.51Perustuu ACEA E6 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin, soveltuu dieselhiukkassuodattimelle, pidennetty öljynvaihtoväli
MB-hyväksyntä 228.61Perustuu API FA-4 -luokitukseen + muihin moottoritesteihin

 

Renault-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

RD/RD-2 Perustuu ACEA E3 -luokitukseen + Volvo VDS-2:een
RLD/RLD-2 Perustuu ACEA E7 -luokitukseen + Volvo VDS-3:een
RLD-3 Perustuu ACEA E9 -luokitukseen + Volvo VDS-4:ään
RXD Perustuu ACEA E7 -luokitukseen + Volvo VDS-3:een
RGD (kaasu)Perustuu ACEA E6 -luokitukseen + Volvo VDS-3:een + TBN>8

 

Scania-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

Scania LDF  Perustuu ACEA E5 -luokitukseen
Scania LDF-2Perustuu ACEA E7 -luokitukseen, soveltuu Euro 4 -standardista alkaen
Scania LDF-3Perustuu ACEA E7 -luokitukseen, soveltuu Euro 6 -standardista alkaen
Scania Low Ash Perustuu ACEA E6/E9 -luokituksiin (vähätuhkainen)

 

Iveco-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

18-1804 FE Perustuu ACEA E4/E5 -luokituksiin, TBN-pitoisuus >14 
18-1804 TLS E6 Perustuu ACEA E6 -luokitukseen, TBN-pitoisuus >13
18-1804 T2 E7Perustuu ACEA E7 -luokitukseen, TBN-pitoisuus>14
18-1804 TLS E9 Perustuu ACEA E9- tai API CJ-4 -luokituksiin  
18-1804 TFEPerustuu ACEA E4/E7 -luokituksiin, TBN-pitoisuus >16

 

Volvo-moottoreita koskevat hyväksynnät

 

Volvo VDS Perustuu API CD/CE -luokituksiin, jopa 50 000 km:n öljynvaihtovälit mahdollisia
Volvo VDS-IIPerustuu ACEA E7 -luokitukseen, jopa 60 000 km:n öljynvaihtovälit mahdollisia
Volvo VDS-III     Perustuu ACEA E5 -luokitukseen, jopa 100 000 km:n öljynvaihtovälit mahdollisia
Volvo VDS-IVPerustuu API CJ-4 -luokitukseen, lähiliikenne, vähätuhkainen

Moottoripyörien moottorivalmistajat ovat suurelta osin luopuneet omista öljymäärityksistään ja tukeutuvat API:n tai JASO:n määrittelemien moottoritestien avulla määriteltyyn öljynlaatuun. Öljynlaadun määrittelyn lisäksi öljyhauteessa toimivilla kytkimillä (märkäkytkin) varustetuissa moottoripyörissä öljyn on täytettävä myös leikkautumisstabiliteettia, syttyvyysominaisuuksia ja ennen kaikkea kitkaominaisuuksia koskevat korkeammat vaatimukset. Tieto siitä, täyttyvätkö nämä ominaisuudet tietyn öljyn kohdalla, selviää hyväksyntäluettelosta löytyvästä JASO-määrityksestä.

 

Moottoripyörien moottoreita koskevat hyväksynnät JASO:n mukaan

 

JASO MA/MA-2 4-tahtimoottorit, korkea kitkakerroin märkäkytkimellä varustettuihin moottoripyöriin
JASO MB4-tahtimoottorit, alhaisempi kitkakerroin moottoripyöriin, joissa ei ole märkäkytkintä
JASO FB   2-tahtimoottorit, vähäinen puhdistus, epätäydellinen palaminen
JASO FC 2-tahtimoottorit, tehokas puhdistus, lähes täydellinen palaminen
JASO FD2-tahtimoottorit, tehokkain puhdistus, täydellinen palaminen

Nykyaikaiset vaihteistot tarvitsevat häiriöttömän toiminnan takaamiseksi nykyaikaisen, erittäin tehokkaan voiteluaineen, joka suojaa vaihteistoa kulumiselta muttei kuitenkaan vaikuta kytkentäominaisuuksiin. Voiteluaineen lisäaineiden tyypillä ja määrällä on huomattava vaikutus useisiin ominaisuuksiin, kuten vaihteiden kytkentään, öljynvaihtoväliin, kitkaominaisuuksiin ja kulumissuojaukseen. Siksi vaihteistoöljyn vaihdossa on ehdottoman tärkeää noudattaa valmistajan määrityksiä ja hyväksyntöjä. Vaihteistotyyppien määrän lisääntyessä myös vaihteistoöljyjä on kehitetty ja mukautettu vastaavasti. Karkein erottelu tehdään ensisijaisesti vaihteiston ja vetopyörästön, automaatti-, suorakytkentä- ja CVT-vaihteistojen

välillä. Näiden pääryhmien sisällä on erilaisia alaryhmiä, jotka kaikki edellyttävät rakenteen ja käyttötarkoituksen mukaan sovitettua tiettyä voiteluainetta. Huomaa: Vaihteistoöljyjä varten ei ole olemassa yhtenäistä perustaa (esim. ACEA), jota valmistajat olisivat sitoutuneet noudattamaan. Tämän seurauksena markkinoilla on suuri määrä valmistajakohtaisia hyväksyntöjä:  

 

Esimerkkejä:

 

Mercedes-Benz:

 

24 ATF-hyväksyntää (MB-hyväksyntä 236.x)

21 (Hypoidi-)vaihteistoöljyhyväksyntää (MB-hyväksyntä 235.x)

Volkswagen:

14 ATF-hyväksyntää (G 052 xxx, G055 xxx, G060 xxx)

15 (Hypoidi-)vaihteistoöljyhyväksyntää (G 052 xxx, G055 xxx, G060 xxx)

Vuosikymmenten kuluessa on yleistynyt jaottelu, jonka mukaan vaihteisto- ja vetopyörästö-

öljyjen määrityksissä sovelletaan API-luokitusta ja automaattivaihteistoöljyjen

määrityksissä Dexron- ja Mercon-luokituksia, jotta voitaisiin edes karkeasti arvioida,

mitkä laatu- tai ominaisuusvaatimukset tietty vaihteistoöljy täyttää. Tätä jaottelua

valmistajat hyödynsivät pitkään. Koska vaihteistoista on kuitenkin tullut yhä monimutkaisempia,

tämä jaottelu ei ole enää riittävä.

Vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyjen viskositeetti luokitellaan moottoriöljyjen

tavoin SAE-luokituksen mukaan. Automaattivaihteistoöljyjen, eli ns. ATF-öljyjen

(Automatic Transmission Fluid) viskositeetin luokittelussa ei käytetä SAE-luokitusta,

sillä viskositeetti on osa kunkin valmistajan omaa hyväksyntää.

9.1.1 API (vaihteisto- ja vetopyörästö-öljyt)

 

GL 1

Vähäisen kuormituksen kartiopyörä- ja kierukkavaihteet

GL 2

Kierukkavaihteet (ei tiekulkuneuvoissa)

GL 3Vaihteistot (klassikot)
GL 4Vaihteistot, hypoidivaihteistot, mikäli hyväksytty
GL 5Hypoidivaihteistot, vaihteistot, mikäli hyväksytty

 

9.1.2 GM Dexron (automaattivaihteistot)