Wähle ein anderes Land oder eine andere Region, um Inhalte für deinen Standort zu sehen. Select another country or region to see content for your location. Seleccione otro país o región para ver el contenido de su ubicación. Selecteer een ander land of een andere regio om de inhoud van uw locatie te zien. Vælg et andet land eller område for at se indhold, der er specifikt for din placering. Voit katsoa paikallista sisältöä valitsemalla jonkin toisen maan tai alueen. Choisissez un pays ou une région pour afficher le contenu spécifique à votre emplacement géographique. Επίλεξε μια άλλη χώρα ή περιοχή, για να δεις περιεχόμενο σχετικό με την. Scegli il Paese o territorio in cui sei per vedere i contenuti locali. 別の国または地域を選択して、あなたの場所のコンテンツを表示してください。 Velg et annet land eller region for å se innhold som gjelder der. Escolha para ver conteúdos específicos noutro país ou região. Välj ett annat land eller område för att se det innehåll som finns där. Konumunuza özel içerikleri görmek yapmak için başka bir ülkeyi veya bölgeyi seçin. Chọn quốc gia hoặc khu vực khác để xem nội dung cho địa điểm của bạn

Diese Box wird angezeigt, da die Seitensprache nicht mit einer den Browsersprachen übereinstimmt.

Close




"Hyviä velkoja, huonoja velkoja"

Tämän päivän kirjeessä toimitusjohtaja Ernst Prost selvittää, miksi Saksan valtio voi nyt ottaa hyvällä omallatunnolla lisää lainaa talouden elvyttämiseen – toisin kuin vielä kymmenen vuotta sitten

Hyvät työntekijät!

 

Kymmenen vuotta sitten ilmaisin voimakkaasti kantani valtion velkaantumista vastaan. Muistan vielä hyvin, kun ruoskin poliitikkoja siitä, että he eivät osaa tehdä mitään ilman velkaa. Miksi minulle siis nyt on sama, otammeko velkaa biljoonan tai kaksi biljoonaa lisää? Miksi mielestäni voi olla jopa oikein ottaa lisää lainaa kriisistä selviämiseksi? Laskutoimitus on yksinkertainen ja mieleni muuttumisen taustat ovat helppoja selittää: Yksinkertaisesti sanottuna kymmenisen vuotta sitten Saksan valtio oli mielestäni ylivelkaantunut. Saksan bruttokansantuote oli 2,5 biljoonaa euroa. Velkaa oli silloin suunnilleen kaksi biljoonaa euroa. Siten velkaantumisaste oli noin 80 %. Veloista maksettavat korot nousivat 33 miljardiin euroon vuonna 2010. Vuonna 2008 korkoja oli maksettava peräti 40 miljardia euroa! Näitä rahoja olisi tietenkin tarvittu muualla...

Entä miltä viime vuosi 2019 näyttää? Velkaa on yhä noin kaksi biljoonaa euroa. Joitakin velkoja on maksettu takaisin, mutta periaatteessa velkatilanne on sama kuin vuonna 2010, jolloin velkajarru otettiin käyttöön. Saksan bruttokansantuote on kuitenkin kehittynyt erinomaisesti ja noussut 2,5 biljoonasta eurosta peräti 3,4 biljoonaan euroon. Siten velkaantumisaste on laskenut 80 prosentista 60 prosenttiin. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa velkaantumisaste on 110 % ja Japanissa peräti 240 %.

Nyt siis talous on huomattavasti suurempi, mutta velkaa ei ole enempää – ei ollenkaan paha. Entä miten koronmaksuille on käynyt? Ne ovat niitä luottojen rahoituskustannuksia, joista liittovaltion on vuosittain huolehdittava. Kuten yllä kuvailin, vuonna 2008 Saksa maksoi korkoja noin 40 miljardin euron edestä ja vuonna 2010 noin 33 miljardin edestä. Entä vuonna 2019? Vain 12 miljardia euroa... Tosi hyvä asia! Tässä voidaan huomata kaksi eri asiaa: velkaantumisen pysähtyminen ja huomattavasti vahvempi talous! Ja korkoja on alhaisen korkotason vuoksi maksettava huomattavasti aiempaa vähemmän. Mahtavaa! Toisaalta tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta uudelle lainanotolle, ja me tarvitsemme rahaa kriisistä selviämiseksi ja talouden saamiseksi taas nousuun. Raha ei nimittäin maksa nyt mitään, kuten eilen jo kirjoitin. Välillä negatiivisten korkojen vuoksi tilanne voi olla jopa niin outo, että lainat tuovat rahaa valtion kassaan. Tilanne ei siis voisi olla parempi...

Katsotaan vielä kerran korkojen maksua ja valtion talousarviota viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tiedoista voidaan nähdä, miten suuri osa vuosibudjetista menee velkojen maksuun eli korkoihin. Talousarvio kymmenen vuotta sitten oli noin 320 miljardia euroa, ja siitä meni, kuten yllä mainitsin, noin 33 miljardia euroa velkojen korkoihin. Viime vuonna talousarvio oli noin 350 miljardia euroa, eli aika paljon enemmän, mutta korkoihin meni vain 12 miljardia euroa! Joten myös tästä näkökulmasta meillä on varaa julkisiin menoihin talouden elvyttämiseksi. Ei, jotta voisimme tehdä typeryyksiä, vaan jotta pääsisimme taas vauhtiin. Ja sitä varten julkisen puolen on nyt käytettävä rahaa. Kuten sanoin, tämän hetkisellä korkotasolla voisimme selvitä jopa kaksi kertaa suuremmasta velkataakasta, eli kahden sijaan neljästä biljoonasta eurosta, ilman huomattavasti korkeampaa korkojenmaksua.

Mitä valtio ja talous voisivat tehdä kahdella miljardilla eurolla? Korjata siltoja, modernisoida kouluja, laittaa koulutusjärjestelmän kuntoon, vahvistaa terveydenhuoltoa pandemian jälkeen, siirtyä yhä suuremmassa määrin kestäviin energiaratkaisuihin ja tehdä monia muita asioita. Kaikkeen tähän tarvitaan rahaa, mutta ne luovat myös työpaikkoja ja samalla hyödyttävät yhteiskuntaa ja koko tulevaisuuttamme. Täystyöllisyys ja kukoistava talous ovat myös edellytys suurelle verotulojen saamiselle. Ja juuri sitä hyvinvointivaltiossa halutaan – ja jota tarvitaan kaikista kansalaisista huolehtimiseen sekä kaikkien tehtävien suorittamiseen.

 

Toimitusjohtajanne

 

Ernst Prost


Suomi